Eilen lähti pentukatras toiselle mökkimatkalleen. Tällä kertaa minä jäin kaupunkiin ja vanhempani kaitsevat katrasta mökillä. Ihan hirvittää kuinka ne jo parissa päivässä ehtivät kasvaa ja muuttua. Ikävä on jo nyt! Viisiviikoisyksilökuvia ei nyt onnistuttu ottamaan, sillä vanhempieni kamera teki tenän. Onnistuin kuitenkin poimimaan kaikista pennuista jonkun kuvan viime torstaiselta kaupunkiulkoiluhetkeltä. Tämän viikon isoja päätöksiä ovat olleet parin ensimmäisen pennun valinta. Tumma tyttö tulee jäämään minulle Iitan kaveriksi ja viirukirsu muuttaa siskoni luokse Joensuuhun. Viirukirsu jää kuitenkin sijoitusnarttuna vielä virallisesti minun omistukseeni. Katsotaan sitten parin-kolmen vuoden päästä kumpi, tumma tyttö vai viirukirsu, saa tehdä Pampelin kennelin toiset pennut. Vielä tällaiset suunnitelmat toki tuntuvat kovin aikaisilta!
Tässä äitini terveiset mökiltä:
"Terveiset maaseudun rauhasta! Kuvia valitettavasti vain nämä pari
laajamerkkisestä ja kannustytöstä, jotka yrittivät keksiä, miten
Meiralta saa kepin. Sitten hajosi kamera.
Toinen mökkireissu alkoi jo rutiinilla, muksut ja emä kevythäkkiin auton
taakse ja vain ihan alkumatkassa joku pentu vähän protestoi.
Piha-aitaus ja pentuhuoneen aitaus muistettiin selvästi viime
viikonlopusta ja niihin asetuttiin sen enempiä ihmettelemättä. Ulkona on
jo vietetty tuntikausia niin perjantaina kuin lauantainakin. Ovat
selvästi elementissään, kun saavat painia pihalla ja ottaa torkkuja
nurmikolla. Laikkurinta ja Pikku Kakkonen intoutuivat leikessä jo tekemään
astumiselkeitäkin, vaikka eivät varmasti edes tiedä vielä olevansa
uroksen alkuja.
Tänään punnitsin porukan. Painot olivat 2000 g-2300 g. Pikku Kakkonen
on kirinyt isompien joukkoon ja viirukirsu pitää perää.
Perjantai-iltana sain oivan tilaisuuden tarkkailla pentujen käytöstä
uudessa vähän jännässä tilanteessa. Mukulat torkkuivat, kun naapurista
kuului huutelua ja lähti koira karkuteille. Iita haukkui vakavaa
vahtihaukkua ja Meirakin taisi haukahtaa. Tumma tyttö nosti ensimmäisenä
päätään ihmetelläkseen ääniä. Kun haukku yltyi, koko sakki heräsi ja
siityi keinunaluspaikaltaan vaihvihkaa minun jalkojeni juureen.
Istuskelin muina naisina laatikon päällä. Vaakaviiva, viirukirsu ja
kannustyttö päättivät jatkaa uniaan saman tien. Tumma tyttö, laikkurinta
ja Pikku Kakkonen jäivät istuskelemaan ja kuulostelemaan, mitä
tapahtuu. Laajamerkkinenpa reippaana tyttönä haukahti muutaman
kerran häntä pystyssä äidin ja ottotädin kanssa samaan suuntaan, kunnes
totesi, että taitavat selvitä ihan omillaan ja liittyi sisarusten
tiiviiseen mutta rauhalliseen kasaan. Mielenkiintoista nähdä myöhemmin,
kertoiko tilanne pennuista muuta kuin kunkin juuri sen hetkisen vireysasteen. Pienempänä laajamerkkinen
tuntui olevan muita enemmän äänessä, mutta viime aikoina havaittavaa
eroa ei ole ollut. Vaakaviiva ja kannustyttö ovat kautta linjan olleet
rauhallisimmasta päästä ja niin ne olivat nytkin. Viirukirsu puolestaan
on välillä vaikuttanut räyhäkkäimmältä, mutta otti nyt tosi rennosti.
Illalla on ipanoilla tiedossa matolääkeherkkua ja lisää ulkoilua, kunhan
pahin helle hellittää. Parin kolmen ryhmissä päästetään isollekin
pihalle leikkimään Meiran ja Iitan kanssa. Samaan tahtiin jatketaan
maanantai-iltaan asti."
|
Kannustyttö hamuaa äidin keppiä |
|
Laajamerkkinen kokeilee onneaan |
|
Vaakaviivapojan lemppari nukkumispaikka on tassut vesikupeissa. (Kuvattu 31.7.) |
Torstaina oltiin ulkoilemassa kotikerrastalon takakalliolla. Tässä otoksia:
|
Yleinen härdelli. Edustalla tumma tyttö. |
|
Laajamerkkinen (vas.) ja viirukirsu. Helpostihan nämä erottaa! |
|
Pikku Kakkonen ja takana todennäköisesti kannustyttö. |
|
Takana laikkurinta mietteliäänä. |
|
Tumma tyttö |
|
Kolme siskosta: viirukirsu (vas.), laajamerkkinen ja kannustyttö |
|
Laikkurinta äidin sylissä |
|
Tumma tyttö maistelee haapaa. |
Ulkoilu rankaa puuhaa, joten vähitellen pienet alkoivat simahdella:
|
Viirukirsu |
|
Laikkurinta asettui kantokoppaan ja otti siellä pitkät torkut. |
|
Pikku Kakkonen oli hetken aikaa levoton, mutta kun otin sen syliin ja hieroin korvien takaa, rauhoittui se oitis. |
|
Vaakaviivapoika valitsi nukkumapaikan jalkojen juuresta. |
Voi kun toinen on nukahtanut jalat vesikupeissa :)
VastaaPoistaEi muuten ole ihan sattumaa. Tuo oli ainakin neljäs kerta, kun näin vaakaviivapojan nukkumassa tassu tai pari vesikupissa! Ja mökillä se on kuulemma oikein istuskellut vesikupissa. Lapinvesikoira ;)
VastaaPoista