Meiran pentukatras on ehtinyt jo teini-ikään. Pojilla nousee
jo koipi ja riistojen hassut karvahatut alkavat hissukseen kaikota. Aatosta ja
Renlyä lukuun ottamatta olen päässyt kaikkia pentuja tapaamaan puolen
vuoden hujakoilla. Kamin kanssa kävin joulun jälkeen moikkaamassa Manua ja
Kaarnea. Hilpan ja Nunnun kanssa olen viettänyt myös vähän pidempiä aikoja. Ihanan
erilaista, mutta kuitenkin samanoloista sakkia näistä on kehittymässä. Hilppa
ja Kaarne tuntuvat muistuttavan toisiaan niin ulkonäön kuin luonteensakin
puolesta. Tytöistä Nunnu muistuttaa luonteeltaan selvästi eniten Meiraa. Kuinka
paljon sitten johtuu Meiran esimerkistä ja kuinka paljon perimästä, sitä on
vaikea toki arvailla. Tässä omien ihmisten sanoin kuulumisia tammikuun
loppupuoliskolta, kun pennut ovat olleet 6-7 kk. Kuvat ovat joulukuun loppupuoliskolta
helmikuun lopulle eli pennuilla kuvissa ikää 6-8 kk. Aatoksen, Renlyn ja Hilpan kuvat ovat omistajien ottamia, muut vaihtelevasti minun, äitini ja omistajien.
**************************************************************************************************************
Nunnu (Pampelin Njalla
Nappisilmä)
Puolivuotiaana Nunnu on rauhallinen ja herkkäkorvainen nuori
neito. Se haukkuu harvoin ja harkitusti itseään isomman koiran äänellä. Se on
muutenkin vähän pikkuvanha otus. Sisäsiistiksi se rupesi hyvin pienenä. Puolivuotiaana se on jo lähes emänsä
kokoinen ja painaa 13,7 kg. Koska se jo pienestä vinkistä ymmärtää, mitä
siltä halutaan ja tekee sen mielellään, sille on tullut kovin vähän varta
vasten opetettua mitään muuta kuin perusasioita, lähinnä luoksetuloa,
odottamista ja vetämättä kävelyä. Mutta mikä tärkeintä, se osaa olla ihana,
minkä se tietää itsekin ja on vakuuttunut, että kaikki vastaantulijat
ovat samaa mieltä eivätkä muuta halua, kuin pysähtyä sitä palvomaan. Kohtaamisia lukuun ottamatta se ei ole erityinen
ihmisten liehakoija, vaan varsin itsenäinen nuori nainen. Vapaana ollessaan se
tulee kutsusta, mutta voi muuten touhuilla ja tutkailla maailmaa melko
kaukana. Valitettavasti se tykkää tutkia asioita ensisijaisesti
maistelemalla, mistä on seurannut pari ikävämpää eläinlääkärireissua. Nyt, kun
niistä on kunnialla selvitty, voimme huvittuneena naureskella sillekin, miten
pari päivää kadoksissa ollut sormus löytyi Nunnun oksennuksen keskeltä, mutta
samalla saamme koko ajan pelätä, mitä se seuraavaksi suuhunsa pistää. Mistään
muusta ei Nunnun kanssa olekaan tarvinnut olla huolissaan. 7-8 kk ikäisenä maisteluharrastus on kohdistunut erityisesti myyriin, joiden metsästyksessä Nunnu on osoittanut innostuksen lisäksi erityistä tehokkuutta.
|
Nunnu 7 kk, hämäävän hieno poseeraus, ei se näin rauhallinen oikeasti ole! |
|
Vaihtoehtoinen sivukuva (8 kk) |
|
Myyristä huolimatta joskus voi myös pellolla olla näin seesteinen hetki. |
**************************************************************************************************************
Manu (Pampelin Kidis Keikari)
Meillä on perheessä ollut kolme lapinkoiranarttua, joten
lapinkoirauroksista meillä ei ole kokemusta, eli en tiedä, missä määrin Manun
arviointi on vertailua urosten ja naaraiden välillä ja missä määrin Manun
ominaispiirteitä, mutta hällä väliä! Manu on fyysisesti jo melko iso, olisiko
viimeksi ollut 16 kg. Ei kuitenkaan kovi
n korkea
koira. Turkki on tuuhea, musta päältä ja karvahattu on komea. Turkki on myös
hyvin rastoittuva, korvien takana on jo pulleat rastapallerot. Luonteeltaan
Manu on selvästi aiempia narttujamme itsenäisempi, ei niin ripustautuva. Manu
esimerkiksi nukkuu yönsä yksin käytävällä, nartut pyrkivät aina sängyn viereen.
Muun ajan se haluaakin sitten olla ihmisen kanssa. Manu on rauhallinen, osaa
hyvin keskittyä esimerkiksi tuijottamaan käpytikkaa lintulaudalla, ja on myös
hiljaisempi kuin aiemmat koiramme, ei ole kovin haukkuherkkä. Tottelevaisuus
lienee vain Ilonan ansiota, hän on kouluttanut Manua paremmin kuin vanhempansa
aiempia koiriaan, joten Manun kanssa voi tehdä asioita toisella tavalla kuin
aiempien. Lisäksi Manu on hyvin leikkisä, johtuneeko siitä, että sen kanssa on
leikitty enemmän, mutta esimerkiksi joka-aamuinen jalkapallo-ottelu ulkona
kuuluu minun ja Manun väliseen päiväjärjestykseen. Tiivistys: paras koiramme
ikinä :)
|
Manu (6 kk) ja ihana karvahattu! |
|
Sisko (Kami vas.) ja sen veli - vauhdissa voi olla vaikea erottaa. |
|
Manun versio nauhavoimistelusta? |
**************************************************************************************************************
Aatos (Pampelin Harat Hurmuri)
Pampelin Harat Hurmuri "Aatos" on vielä poika.
Koipi on noussut jo pari viikkoa puskan, aidan tai kiven juurella, mutta tosi hätä
tehdään kyykkien. Narttujen juoksusta ei ymmärrä vielä mitään, vaikka
mielenkiintoiselle haiseekin. Painoa on 15,5 kg, säkäkorkeus itse mitattuna
46-47 cm. Luonteeltaan Aatos on reipas, oppivainen ja tottelevainen. Ei mikään
villi sählääjä, eikä arka. Tytär on ottanut muutaman kerran ratsastuslenkille
mukaan ja Aatos pysynyt hyvin matkassa. Kestää hyvin lasten mekastuksen ja
riekutuksen, sählää aikansa mukana. Etsii aina ihmisen läheisyyttä, vaikka on
toinenkin koira kotona. Aatoksella on paljon ääniskaalaa, ei varsinaisesti
kovinkaan hauku, mutta urahtaa tai murahtaa tai haukahtaa katsoen syvästi
silmiin. Siis aivan ihana, minun unelmakoirani; nimensä arvoinen sydänten
murskaaja.
|
Aatos (7 kk) poseeraa puiston penkillä |
|
Talvikuva, vaikkei uskoisi |
|
Seisomisharjoittelua |
**************************************************************************************************************
Kami (Pampelin Kaunis Kamil)
Kami taitaa olla pentueen tytöistä isoin tai ainakin korkein.
Säkäkorkeudeksi sain 46 cm, painoa on 13,5 kg. Luonteeltaan se on mukava
yhdistelmä rauhallisuutta ja vauhtia. Paria jalkalistan nurkan järsimistä
lukuunottamatta se ei ole tuhonnutkaan mitään. Hyvin huomionhakuinen se
kyllä on. Se osaa olla mustasukkainen niin toiselle koiralleni Iitalle,
akvaariolle kuin tietokoneellekin. Kami änkeää
väliin suurella päättäväisyydellä ja itsevarmuudella.
Huomionhakutaktiikka on hyvin toimiva - se puskee päällään tai kiipeää
syliin ja kaivautuu kainaloon. Kami haukkuu harvoin hereillä, mutta unissaan
usein. Hereillä sen kuulee useammin pitävän hassua mouruntaa. Matala ulinan
ja murinan välimaastossa kulkeva mourunta kuuluu erityisesti kotiin palatessani
tai kun Kami houkuttelee Iitaa leikkiin. Kami on ollut jo pidemmän aikaa
sisäsiisti, mutta moikkapissoja tulee silloin tällöin. Kami on kulkenut
muutamaan kertaan junalla Oulu-Helsinki välin ja paljon lyhyempiä bussi- ja
automatkoja sekä kulkenut keskustassa, ostoksilla ja kahviloissa. Kulkeminen on ollut sen kanssa helppoa ja vaivatonta. Ihmisiin se suhtautuu
kiinnostuneena, muttei ole riesaksi asti vieraiden perään. Tällä
hetkellä suurin haaste on kulkea vetämättä myös silloin, kun Iita on mukana.
Joulu-tammikussa Kami ontui muutamaan otteeseen. Röntgenissä vasemmasta
olkanivelestä löytyi vaurio (osteokondriitti eli OD). Kami joutuu tämän
kevään olemaan hissunkissun eli pelkillä hihnalenkeillä. Kamin onneksi ennuste
on hyvä, joten toivottavasti se pääsee jo kesällä kirmailemaan vapaana. Koska
nivelen kasvuhäiriö voi osin olla periytyvä, seuraavia Pampelin pentuja
suunnitellaan Kamin sijasta jollekin toiselle tytölle.
|
Kami 6 kk ja vastustamaton hiekkakasa |
|
Hieno on karvahattu Kamillakin vielä 8 kk ikäisenä |
|
Pureskelu ja aivojen vaivaaminen ovat Kamille suositeltavinta puuhaa tällä hetkellä. |
**************************************************************************************************************
Hilppa (Pampelin Nili Nöpönenä)
Hilppa on pieni, energinen ja iloinen. Kun häntä heiluu, heiluu koko koira.
Haukku irtoaa melko helposti ja erilaisissa tilanteissa. Namien avulla koirien
ohitukset menevät kuitenkin mukavasti. Lähikontaktissa koirien kanssa Hilppa
tuntuu haukkuvan joko innostaakseen leikkiin, komentaakseen toisia tai pienestä
epäluulosta. Kuitenkin tuttujen koirakaverien kanssa villitkin painit painitaan
ääneti. Myös ihmisiin Hilppa suhtautuu vaihdellen: yleensä
iloisesti, välillä vähän varovaisemmin. Meihin Hilppa on laumautunut voimakkaasti. Kotiin tullessa vastaanotto on
riemukas, tilaisuuden tullen se seuraa jopa suihkuun ja käytyämme nukkumaan se
kömpii sänkymme alle. Se leikkii mielellään ja osaa viihdyttää itse itseäänkin.
Kova juttu on aktivointipallo, iso nallepehmolelu ja sohvan ja säkkituolin
välillä ravaaminen. Osaa se ottaa rennostikin, lepäillessään se ynisee hassusti
tai retkottaa selällään. Hilpan säkäkorkeus on kotimittauksella 43 cm ja painoa
on 11,3 kg. Turkki on selästä kihartuvaa, mikä ei taida oikein kuvista käydä
ilmi.
|
Hilppa (7 kk) valppaana |
|
Pyydä! |
|
Välillä sohvaperunana, peffan alla perheen edesmennyt ensikoira, Väinö. |
**************************************************************************************************************
Renly (Pampelin Lasse Laulumies)
Renly eli Pampelin Lasse laulumies painaa n. 15 kg ja
säkäkorkeudeksi saimme noin 48 cm. Luonteeltaan Renly on varsin rauhallinen,
mutta energiaa löytyy aina leikkimiseen ja metsässä peuhaamiseen. Tarvittaessa
Renly on myös hyvin jämpti mies, vahtihaukkua nimittäin esiintyy, vaikka muuten
kovin hiljainen poika onkin. Renly on todella ihmisrakas ja aina valmis rapsuteltavaksi.
Jokaista vastaantulijaa pitäisi päästä tervehtimään ja lenkeilläkin Renlyä
pitää namin kanssa houkutella seuraamaan toisen
ihmisen lähestyessä. Suurimmat haasteet meillä tällä hetkellä ovatkin hihnassa
kulkeminen vetämättä ja ohitukset. Koko ajan kuitenkin edistytään: Renlyn
yhteistyöhalukkuus ja nopea oppimiskyky hämmästyttävät ja ilahduttavat meitä
jatkuvasti. Vaikka Renly onkin hyvin tottelevainen, jättää poika toisinaan
korvat kotiin ja silloin luoksetulokutsua on turha huudella. Renly onkin
joutunut viime kuukausina tyytymään pitkässä liinassa juoksemiseen vapaana
vipeltämisen sijaan. Renly ei ole vielä
yrittänytkään nostaa jalkaa eikä ainakaan joulukuussa narttulaumasta tuntunut
tuumivan sen kummempia. Renly tykkää vetoleikeistä, aktivointileluista sekä
pallon hakemisesta ja jo ensimmäisinä päivinä poika keksi, että sukkien
riepottelu on ihan ässä juttu. Renlystä on myös kehkeytynyt varsinainen
sylikoira. Yönsä Renly nukkuu yleensä sängyn vieressä, toisinaan vaeltaa
olohuoneeseen etsimään viileämpää paikkaa. Tuhonnut Renly ei ole mitään pientä
lattialistan pureskelua lukuunottamatta. Sen sijaan Renly tuhoaa isonkin luun
(450 g solmuluu) viikossa. Renly ei ole
ollut kaikkein nöyrin ja helpoin pentu. Monta kertaa on meinannut mennä
ensikertalaisilla sormi suuhun, mutta kaikkeen on lopulta keinot löytyneet.
Renly on aivan mahtava paketti, olemme jopa puhuneet, että herra saattaisi olla
täydellinen koira.
|
Renly (7 kk) - kiharakarvainen paimensukuinen lapinkoira, ainakin tässä vaiheessa |
|
Maahinen |
|
Ylhäältä näkyy parhaiten niin pentuvaiheen karvahattu kuin naamiokin. |
**************************************************************************************************************
Kaarne (Pampelin Ihana Ivvanas)
Korkeutta Kaarnella on 40 cm ja painoa 10,2 kg. Sievä pieni
tyttö. Luonteeltaan se on rauhallinen sisällä, ja ulkona topakka ja vauhdikas.
Juoksee mielellään ja lujaa, painii ja etsii myyriä pellolla. Se on enemmän
myyrien perään kuin toinen koirani Aile. Kaarne on ”mulle kaikki ja heti”
-tyyppiä. Pomottaa Ailea, joka antaa kaikessa periksi. Koirapuistossa olen pari
kertaa käynyt ja Kaarne
laittaa pienemmät koirat
ojennukseen eli käyttäytyi vähän huonosti. Olin tietenkin hämmästynyt, ei se
vaan ennen jne. Muuten se suhtautuu innokkaasti muihin koiriin ja leikkii
mielellään. Viikko sitten pellolla koirien vapaana juostessa kävi tuttu
amstaffi Kaarnen kimpuun kahdesti. Kaarne ei kovasti järkyttynyt, yritti panna
isolle staffille vastaan. Aile ja minä olimme järkyttyneempiä tapauksen
johdosta. Vieraisiin ihmisiin Kaarne suhtautuu ystävällisesti mutta melko
välinpitämättömästi. Kotona Kaarne on aina minun seurassani ja yöt se nukkuu
sängyn vieressä. Kaupungilla, junissa ja bussissa Kaarnen kanssa on helppo
kulkea. Rullaportaat ovat hallinnassa. Kaarne on erittäin haukkuherkkä.
Ensimmäinen koirani joka haukkuu ovikelloa, postinkantajaa, murisee Hesarin
jakajalle ja kuuntelee rappukäytävän ääniä ja saa Ailenkin mukaan riekkumaan.
Kaarne on ihana koira!
|
Kaarnen (6 kk) kaunis katse, taustalla kyläilemässä Kami |
|
Kaarne 8 kk nojailemassa emännän polveen |
|
Söpöäkin söpömpi pieni tytteli |