maanantai 29. heinäkuuta 2013

Neliviikkoisten ensimmäinen mökkimatka

Nyt on ollut pennuilla jännä viikonloppu! Perjantaina ne pääsivät ihka ensimmäiselle automatkalle. Juuri ja juuri saatiin auton takakonttiin mahtumaan isohko kevythäkki, jossa Meira ja kaikki seitsemän pikkuista matkustivat mukavasti. Mökillä pennut ottivat oitis omakseen uuden pentuhuoneensa. Vesikupissa lätskyttelystä on tullut ihan ehdoton ajanvietehitti.

Lauantaina koitti ensimmäinen ulkoilu. Tosi reippaasti koko porukka tutkaili ympäristöä. Ekalla kerralla pennut saivat olla valtoimenaan pihalla, sillä vahtijoita oli tarpeeksi ja alkujännitys vähän hidasti pienten menoa. Iltapäivällä rakennettiin ulos pentuaitaus, jossa pennut saavat turvallisesti viettää pidemmänkin aikaa, ottaa nokosia ja kölliä (ja ruokailla) Meira-mamman kyljessä. 

Viime viikolla pennut ovat hissukseen totutelleet kiinteään ruokaan ja nyt ne murkinoivat jo neljästi päivässä. Kaikille ruoka on maistunut ihan ensimmäisistä maistiaisista lähtien erinomaisesti - välillä oikein innosta täristen. On myös harjoiteltu kampaamista, leikattu kynsiä, tirkistelty vähän hampaita ja välillä pesty omissa läjissä dipattuja tassuja - kaikki tarpeellisia taitoja tulevaisuutta ajatellen.

Neliviikkoispunnituksessa painot asettuivat välille 1550g -1760g. Joukko jakautui kokonsa suhteen kahteen ryhmään. Kolme suurinta, kannustyttö, tumma tyttö ja vaakaviivapoika, olivat keskenään hyvin saman painoisia. Pikku Kakkosen tämän hetkinen kutsumanimi vähän hämää, sillä viirukirsu, laikkurinta ja laajamerkkinen mahtuivat saman 40g:n haarukkaan. Isomman ja pienemmän porukan välillä ei painon lisäksi muuta eroa ole sen enempää ahneudessa kuin yleisessä tyytyväisyydessä tai tarmokkuudessakaan. 

Monta pentujen ihastelijaa on käynyt vierailulla, osa tulevia pennunomistajia osa muuten vain palleroisista kiinnostuneita ystäviä ja naapureita. Pari pikkuihmistä on saanut varovasti tutustua pentuihin. Vaikka kaikilla pennuilla onkin jo varsin terävät naskalihampaat, on puruvoima vielä sen verran hentoinen, että pienillekin lapsille tapaamiset ovat olleet ihan miellyttäviä. 

Pentuhuoneen ulkopuolella on myös Iita, vanhempi koirani, tehnyt tuttavuutta pentujen kanssa. Vähän kummissaan se on tilanteesta ollut, mutta ihanan rauhallisesti sekä Iita että Meira ovat pentujen maailmanvalloituksen ottaneet. Meira on välillä yrittänyt hieman viritellä leikkiäkin, mutta vielä pennuilla on liikaa vain Meiran masunalunen mielessä.

Yksi ihanimpia pentujen kehityksessä tapahtuneita muutoksia on se, miten ne ovat alkaneet ottaa meihin ihmisiin kontaktia. Nyt niiden kanssa voi jo pitkän aikaa "jutustella", kunhan viitsii laskeutua kirjaimellisesti pentujen tasolle eikä ole liian tarkka pissaantuvista vaatteista.

Yksilökuvat otettiin lauantaina pentujen neliviikkoispäivänä. Lopussa on sekalaisia otoksia viikonlopulta ja pari kuvaa aiemmin viime viikolta.

**************************************************************************************************************
"Kannustyttö"





**************************************************************************************************************
"Pikku Kakkonen" (poika)




**************************************************************************************************************
"Vaakaviivapoika"




**************************************************************************************************************
"Tumma tyttö"





**************************************************************************************************************      
"Viirukirsutyttö"




**************************************************************************************************************
"Laikkurintapoika"





**************************************************************************************************************
"Laajamerkkinen tyttö"




**************************************************************************************************************


Pikku Kakkoselle maistuu jauheliha ja kermaviili. (Kuvattu 25.7.)

Kaupunkipentuhuoneeseen laitettiin lisää pesävaihtoehtoja pennuille. Tähänkin kuvaan on osunut Pikku Kakkonen. (Kuvattu 25.7.)

Ensimmäistä kertaa ulkona.

Kannustyttö keksi kameralaukusta kivan kiipeilypaikan.

Meira pesee vielä huolellisesti vauvojaan.

Laikkurinta ja laajamerkkinen painiottelussa.


Pennuilla päikkärit ja Meirallakin lepohetki keinun varjossa.

Kaikki samassa kuvassa

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kolme viikkoa ja yksi päivä

Niin se aika vain hurahtaa ja pienet kasvaa. Pennut muistuttavat enemmän ja enemmän koiria. Lokki-, marsu- ja hamsteriaika alkaa olla ohi. Ensimmäiset painiottelut otettiin pari päivää sitten ja tekniikoita hiotaan silmin nähden. Vastaan tulevat sisarukset, sängynjalat ja pentuaitauksen seinät saavat välillä aikaan totisen kurinan. Ensimmäiset hampaanalutkin on rekisteröity. Maitobaariin osataan suunnistaa jo toiselta puolen pentuhuonetta. Jopa meihin pissapapereiden vaihtajiin on vähitelleen alettu ottaa kontaktia. Kyllä siinä sydän pakahtuu, kun pieni karvapallero ensimmäisiä kertoja kiipeää syliin!

Eilen vaaka näytti 1120-1335 g. Vuoropäivinä listan painavin on ollut vaakaviivapoika ja tumma tyttö. Kevyimmän paikalla puolestaan keikkuvat vuorotellen Pikku Kakkonen ja laikkurintapoika. Riistojen väri on kuluneen viikon aikana vaalentunut ja mustat ovat saaneet poskiinsa maitoviikset.

Kolmiviikoiskuvat otettiin samaisessa kuvausstudiovirityksessä kuin kaksiviikoiskuvat. Viikon päästä ei sama systeemi taida enää onnistua, sillä jo nyt oli assistentilla kova homma pitää pennut studiossa. Ensin kuitenkin pari kuvaa studion ulkopuolelta. Kuvat otettu tänään ellei toisin mainita.

Äiti ja tytär (viirukirsu)

Vaakaviivapoika (kuvattu 17.7.)

Härdelli (kuvattu 18.7.)

Painin alku

Päikkärit (tumma tyttö ja vaakaviivapoika)

Laajamerkkinen kiinni kannustytön koivessa. Takana viirukirsu.
 
**************************************************************************************************************
"Kannustyttö"

Totista poseerausta

 
**************************************************************************************************************
"Pikku Kakkonen" (poika)



Pieni suuri mies ja lelu


**************************************************************************************************************
"Vaakaviivapoika"

Assistentin sormi maistuu edelleen

Lelukin kelpaa


**************************************************************************************************************
"Tumma tyttö"


"Ottaisko nokoset?"



**************************************************************************************************************      
"Viirukirsutyttö"

"Räyh!"

Saalis

Juttelua kuvausassistentin kanssa

**************************************************************************************************************
"Laikkurintapoika"

"Päästä mut!"

"Mikäs tämä on?"


**************************************************************************************************************
"Laajamerkkinen tyttö"



Kuvausstudion reunalla

**************************************************************************************************************

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Pentuhuoneen valtaus

Eilen pentulaatikosta katosi etuseinä ja pentujen maailma mullistui. Hetkeä aiemmin äänekkäinä ja korkein jaloin ympäriinsä mellastaneet pennut hiljenivät äkisti. Lähes kaikki kerääntyivät takaseinän lähettyville kasaan pohtimaan tilannetta. 

Takanurkkauksen kasa
 
Ensimmäisenä kynnykselle uskaltautui laajamerkkinen. Se maisteli kynnystä ja sanomalehtiä, kävi useamman kerran tutkimassa oviaukkoa ja lopulta kokeili etutassuillaan ulkomaailmaa. Se olikin niin jännää, että piti äänekkäästi marmattaen perääntyä sisarusten keskelle minitorkuille ja sulattelemaan kokemusta. 
 

Laajamerkkinen pohdiskelee kynnyksellä

Ensimmäisenä kokonaan ulkomaailmaan uskaltautui kannustyttö. Tosin se veti sulattelutirsat pää turvallisesti vielä pentulaatikon kynnyksellä.

Kannustyttö
 
Lopulta kaikki ottivat pentuhuoneen omakseen, vaeltelivat, maistelivat, torkkuivat ja piipahtelivat Meiran maitobaarissa. Meira näytti pitävän pentujen uutta aluevaltausta kaikin puolin asianmukaisena.

Matkalla maitobaariin

Illalla pentulaatikko palasi taas tutun turvalliseksi neliseinäiseksi. 

Tänään iltapäivällä pentujen lokkikonsertti yltyi kovaääniseksi. Olisikohan pienillä lapinkoiranaluilla tullut kuuma, sillä pentulaatikon seinän avauduttua kaikki mönkivät laatikosta ulos ja levisivät hajalleen pentuhuoneen lattialle pitkille päiväunille.

Torkut