Nyt on ollut pennuilla jännä viikonloppu! Perjantaina ne pääsivät ihka ensimmäiselle automatkalle. Juuri ja juuri saatiin auton takakonttiin mahtumaan isohko kevythäkki, jossa Meira ja kaikki seitsemän pikkuista matkustivat mukavasti. Mökillä pennut ottivat oitis omakseen uuden pentuhuoneensa. Vesikupissa lätskyttelystä on tullut ihan ehdoton ajanvietehitti.
Lauantaina koitti ensimmäinen ulkoilu. Tosi reippaasti koko porukka tutkaili ympäristöä. Ekalla kerralla pennut saivat olla valtoimenaan pihalla, sillä vahtijoita oli tarpeeksi ja alkujännitys vähän hidasti pienten menoa. Iltapäivällä rakennettiin ulos pentuaitaus, jossa pennut saavat turvallisesti viettää pidemmänkin aikaa, ottaa nokosia ja kölliä (ja ruokailla) Meira-mamman kyljessä.
Viime viikolla pennut ovat hissukseen totutelleet kiinteään ruokaan ja nyt ne murkinoivat jo neljästi päivässä. Kaikille ruoka on maistunut ihan ensimmäisistä maistiaisista lähtien erinomaisesti - välillä oikein innosta täristen. On myös harjoiteltu kampaamista, leikattu kynsiä, tirkistelty vähän hampaita ja välillä pesty omissa läjissä dipattuja tassuja - kaikki tarpeellisia taitoja tulevaisuutta ajatellen.
Neliviikkoispunnituksessa painot asettuivat välille 1550g -1760g. Joukko jakautui kokonsa suhteen kahteen ryhmään. Kolme suurinta, kannustyttö, tumma tyttö ja vaakaviivapoika, olivat keskenään hyvin saman painoisia. Pikku Kakkosen tämän hetkinen kutsumanimi vähän hämää, sillä viirukirsu, laikkurinta ja laajamerkkinen mahtuivat saman 40g:n haarukkaan. Isomman ja pienemmän porukan välillä ei painon lisäksi muuta eroa ole sen enempää ahneudessa kuin yleisessä tyytyväisyydessä tai tarmokkuudessakaan.
Monta pentujen ihastelijaa on käynyt vierailulla, osa tulevia pennunomistajia osa muuten vain palleroisista kiinnostuneita ystäviä ja naapureita. Pari pikkuihmistä on saanut varovasti tutustua pentuihin. Vaikka kaikilla pennuilla onkin jo varsin terävät naskalihampaat, on puruvoima vielä sen verran hentoinen, että pienillekin lapsille tapaamiset ovat olleet ihan miellyttäviä.
Pentuhuoneen ulkopuolella on myös Iita, vanhempi koirani, tehnyt tuttavuutta pentujen kanssa. Vähän kummissaan se on tilanteesta ollut, mutta ihanan rauhallisesti sekä Iita että Meira ovat pentujen maailmanvalloituksen ottaneet. Meira on välillä yrittänyt hieman viritellä leikkiäkin, mutta vielä pennuilla on liikaa vain Meiran masunalunen mielessä.
Yksi ihanimpia pentujen kehityksessä tapahtuneita muutoksia on se, miten ne ovat alkaneet ottaa meihin ihmisiin kontaktia. Nyt niiden kanssa voi jo pitkän aikaa "jutustella", kunhan viitsii laskeutua kirjaimellisesti pentujen tasolle eikä ole liian tarkka pissaantuvista vaatteista.
Lauantaina koitti ensimmäinen ulkoilu. Tosi reippaasti koko porukka tutkaili ympäristöä. Ekalla kerralla pennut saivat olla valtoimenaan pihalla, sillä vahtijoita oli tarpeeksi ja alkujännitys vähän hidasti pienten menoa. Iltapäivällä rakennettiin ulos pentuaitaus, jossa pennut saavat turvallisesti viettää pidemmänkin aikaa, ottaa nokosia ja kölliä (ja ruokailla) Meira-mamman kyljessä.
Viime viikolla pennut ovat hissukseen totutelleet kiinteään ruokaan ja nyt ne murkinoivat jo neljästi päivässä. Kaikille ruoka on maistunut ihan ensimmäisistä maistiaisista lähtien erinomaisesti - välillä oikein innosta täristen. On myös harjoiteltu kampaamista, leikattu kynsiä, tirkistelty vähän hampaita ja välillä pesty omissa läjissä dipattuja tassuja - kaikki tarpeellisia taitoja tulevaisuutta ajatellen.
Neliviikkoispunnituksessa painot asettuivat välille 1550g -1760g. Joukko jakautui kokonsa suhteen kahteen ryhmään. Kolme suurinta, kannustyttö, tumma tyttö ja vaakaviivapoika, olivat keskenään hyvin saman painoisia. Pikku Kakkosen tämän hetkinen kutsumanimi vähän hämää, sillä viirukirsu, laikkurinta ja laajamerkkinen mahtuivat saman 40g:n haarukkaan. Isomman ja pienemmän porukan välillä ei painon lisäksi muuta eroa ole sen enempää ahneudessa kuin yleisessä tyytyväisyydessä tai tarmokkuudessakaan.
Monta pentujen ihastelijaa on käynyt vierailulla, osa tulevia pennunomistajia osa muuten vain palleroisista kiinnostuneita ystäviä ja naapureita. Pari pikkuihmistä on saanut varovasti tutustua pentuihin. Vaikka kaikilla pennuilla onkin jo varsin terävät naskalihampaat, on puruvoima vielä sen verran hentoinen, että pienillekin lapsille tapaamiset ovat olleet ihan miellyttäviä.
Pentuhuoneen ulkopuolella on myös Iita, vanhempi koirani, tehnyt tuttavuutta pentujen kanssa. Vähän kummissaan se on tilanteesta ollut, mutta ihanan rauhallisesti sekä Iita että Meira ovat pentujen maailmanvalloituksen ottaneet. Meira on välillä yrittänyt hieman viritellä leikkiäkin, mutta vielä pennuilla on liikaa vain Meiran masunalunen mielessä.
Yksi ihanimpia pentujen kehityksessä tapahtuneita muutoksia on se, miten ne ovat alkaneet ottaa meihin ihmisiin kontaktia. Nyt niiden kanssa voi jo pitkän aikaa "jutustella", kunhan viitsii laskeutua kirjaimellisesti pentujen tasolle eikä ole liian tarkka pissaantuvista vaatteista.
Yksilökuvat otettiin lauantaina pentujen neliviikkoispäivänä. Lopussa on sekalaisia otoksia viikonlopulta ja pari kuvaa aiemmin viime viikolta.
**************************************************************************************************************
"Kannustyttö"
**************************************************************************************************************
"Pikku Kakkonen" (poika)
**************************************************************************************************************
"Vaakaviivapoika"
**************************************************************************************************************
"Tumma tyttö"
**************************************************************************************************************
"Viirukirsutyttö"
**************************************************************************************************************
"Laikkurintapoika"
**************************************************************************************************************
**************************************************************************************************************
 |
| Pikku Kakkoselle maistuu jauheliha ja kermaviili. (Kuvattu 25.7.) |
 |
| Kaupunkipentuhuoneeseen laitettiin lisää pesävaihtoehtoja pennuille. Tähänkin kuvaan on osunut Pikku Kakkonen. (Kuvattu 25.7.) |
 |
| Ensimmäistä kertaa ulkona. |
 |
| Kannustyttö keksi kameralaukusta kivan kiipeilypaikan. |
 |
| Meira pesee vielä huolellisesti vauvojaan. |
 |
| Laikkurinta ja laajamerkkinen painiottelussa. |
 |
| Pennuilla päikkärit ja Meirallakin lepohetki keinun varjossa. |
 |
| Kaikki samassa kuvassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti